Mitä jos järjestöjä ei olisikaan?

Yksinäinen keinu

Suomi on luvattu järjestöjen maa ja niiden rooli ja merkitys on suuri ja tunnustettu. Pohjanmaalla on järjestöjä n. 3800 ja Etelä-Pohjanmaalla järjestöjen lukumäärä on saman suuruinen.

Sosten järjestöbarometrin 2018 mukaan: Suomessa on 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä/yhdistystä. 200 niistä on valtakunnallista järjestöä, joilla on 300 piiriyhdistystä ja 8000 toimivaa paikallisyhdistystä, loput 1500 ovat valtakunnallisiin järjestöihin kuulumattomia toimijoita. Jäseniä näissä on yli 1,3 miljoonaa, vapaaehtoisia vuodessa n. 500 000 ja vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilövuotta. Palkattuja työntekijöitä järjestöillä on n. 50 000 henkilöä. Tämä tilasto koskee vain sotealan järjestöjä ja kun mukaan lasketaan muut hyvinvointia toiminnallaan tuottavat ja tukevat järjestöt, nousevat luvut moninkertaisiksi.

Alueellamme on kymmeniä Veikkausrahoitteisia sote- ja hytejärjestöjä. Järjestöt toteuttavat ja ylläpitävät toimintoja, joita kunnalla ei ole resursseja ottaa hoitaakseen, eikä se ole myöskään tarkoituksenmukaista. Järjestötoiminta on vapaata kansalaistoimintaa ja sellaisena sen tulee myös pysyä. 

Järjestöjen rooli on moninainen, ne tarjoavat vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, vertaistukea, harrastusmahdollisuuksia (liikunta, kulttuuri), kerho- ja päivätoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua.  Kohderyhminä ovat lapset, perheet, nuoret, yksinäiset, ikäihmiset, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, vaikeasti työllistettävät, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, kehitysvammaiset sekä muut pitkäaikaissairaat ja vammautuneet.  Pohjanmaalla toimii lukuisia potilasjärjestöjä, jotka eri tavoin tukevat sairastunutta ja läheisiä.

Järjestöjen kirjo on laaja pienistä vapaaehtoistoimijoiden varassa toimivista järjestöistä suurempiin työllistäviin järjestöihin ja kunnalle ja ELY-keskukselle palveluita tuottaviin järjestöihin.

Järjestöt tavoittavat nopeasti ja tehokkaasti vailla byrokratiaa matalan kynnyksen periaatteella toimiessaan heikommassa asemassa olevia kuntalaisia. Järjestöjen tekemän työn merkitys on suuri yksinäisyyden torjumisessa ja syrjäytymisen ennaltaehkäisijänä. Tämä luonnollisesti tuo myös säästöjä yhteiskunnalle.

Järjestöt toimivat aktiivisessa yhteistyössä kuntien eri toimijoiden (sosiaali- ja terveyssektori, liikunta, kulttuuri, oppilaitokset) ja maakuntaliiton kanssa, lisäksi sote-järjestöt työskentelevät erityisesti sairaanhoitopiirin kanssa, myös yritysten ja erilaisten hankkeiden kanssa järjestöt tekevät yhteistyötä.  

Järjestöjen rooli on tärkeä myös palveluiden kehittämisessä esim. STEA rahoitteiset järjestöt voivat hakea erilaisia kehittämishankkeita, joiden kautta tavoitetaan ja autetaan eri tavoin erityistä tukea tarvitsevia ja haavoittuvassa asemassa olevia.

Jos järjestöt yhtäkkiä lakkaisivat olemasta, niin työttömyys kasvaisi järjestöjen palkattujen työntekijöiden siirtyessä kortistoon, valtava joukko vapaaehtoisia jäisi vaille mielekästä tekemistä, vapaaehtoisten auttamat ja tukemat ihmiset jäisivät vaille tukea, kriisikeskus sekä rikosuhripäivystys ja ensi- ja turvakoti laittaisivat lapun luukulle, kunnat menettäisivät järjestöjen myötä tärkeän yhteistyökumppanin, alueen työ- ja päivätoiminta supistuisi, monenlainen kerhotoiminta lakkaisi ja samoin kuntalaisille suunnatut erilaiset harrastus-, liikunta- ja kulttuuriaktiviteetit.

Niin, mitä jos järjestöjä ei olisikaan?

 

Pohjanmaan Yhdistykset ry – Österbottens Föreningar rf

Tuula Jäntti, toiminnanjohtaja                             

Markku Pulli, POHY:n hallituksen puheenjohtaja