Veikkauksen uudet linjaukset huolestuttavat järjestöväkeä ja syystä

Sosten järjestöbarometristä 2018 poimittua: Suomessa on 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä/yhdistystä. Näistä 200 on valtakunnallista järjestöä, joilla on 300 piiriyhdistystä ja 8000 toimivaa paikallisyhdistystä, loput 1500 ovat valtakunnallisiin järjestöihin kuulumattomia toimijoita. Jäseniä niillä on yli 1,3 miljoonaa, vapaaehtoisia vuodessa n. 500 000 ja vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilövuotta. Palkattuja työntekijöitä järjestöillä on n. 50 000 henkilöä. Tämä tilasto koskee vain sotealan järjestöjä ja kun mukaan lasketaan myös muut hyvinvointia toiminnallaan tuottavat ja tukevat järjestöt, niin nuo luvut nousevat moninkertaisiksi.

Alueellamme on kymmeniä Veikkausrahoitteisia sote- ja hyte-järjestöjä. Rahoituksen avulla toteutetaan ja ylläpidetään toimintoja, joita kunnalla ei ole resursseja ottaa hoitaakseen eikä se ole edes tarkoituksenmukaista. Järjestötoiminta on vapaata kansalaistoimintaa ja sellaisena sen tulee myös pysyä. 

Työntekijöitä tarvitaan järjestöissä ammatillisen osaamisen takia, ylläpitämään ja koordinoimaan käytännön toimintaa, toteuttamaan hankkeita sekä tukemaan vapaaehtoisia.  Jokaiselle järjestölle vapaaehtoiset ovat kullanarvoisia ja tuovat oman arvokkaan panoksensa tuottaen ja toteuttaen monenlaista hyvinvointia lisäävää toimintaa. Monet liikunta-, kulttuuri- ja toiminnalliset harrastusryhmät ovat järjestöjen harteilla. Järjestöt tarjoavat myös tietoa ja tukea arkeen pitkäaikaissairauden tai äkillisen vammautumisen kokeneille sekä läheisille. Järjestöjen vertaistuki- ja kokemustoiminta on monin tavoin merkityksellistä - jopa palvelujen kehittämisessä - samoin niiden tarjoama kriisiapu hädän hetkellä.  Kaiken kaikkiaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden valtava kenttä monine mahdollisuuksineen avautuu meille erilaisten järjestöjen kautta.

Järjestö- ja vapaaehtoistyö on tutkimusten mukaan vaikuttavaa toimintaa. Se antaa paljon tekijälle sekä avun vastaanottajalle tai toimintaan osallistuvalle. Järjestö- ja vapaaehtoistyö torjuu yksinäisyyttä, estää ja lievittää mahdollisia mielenterveys- ja päihdeongelmia, rakentaa ihmisyyttä, antaa merkityksen tunnetta ja parhaimmillaan luo uuden suunnan elämälle. Järjestöt tekevät näin ennaltaehkäisevää työtä, mikä tarkoittaa suuria kustannussäästöjä myös yhteiskunnalle.  

Toki kolikolla on sananmukaisesti myös toinen puoli. Ongelmapelaamista tulee ehkäistä ja vastuullisen pelaamisen mallia tuoda esille. Loppuuko tai väheneekö ongelmapelaaminen näillä Veikkauksen toimenpiteillä? Pahimmillaan ulkomaiset peliyhtiöt valtaavat tilaa ja pelaamiseen käytetty raha valuu valtion rajojen ulkopuolelle vaurastuttaen pelejä tarjoavia tahoja, joiden tavoite ei varmasti ole hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

On myös muistettava, että kaikki eivät ole ongelmapelaajia ja myös maltillinen tai satunnainen pelaaminen vähenee pelikoneiden poistumisen myötä vaikuttaen suoraan Veikkauksen tulojen vähenemiseen ja sitä kautta avustusten jakamiseen järjestöille.

Hyvinvointiyhteiskunnassa järjestöjen rooli ja merkitys on tunnustettu. Elintärkeää on, että niiden toimintaedellytykset turvataan jatkossakin ja ne voivat edelleen toimia alueemme väestön hyvinvointia lisäten ja tukien. Jos järjestöjen rahoitusta ei turvata, niin syrjäytyminen ja huono-osaisuus lisääntyy ja kasvaa määrällisesti ja kuka silloin kantaa vastuun näistä ihmisistä?